Mitä meistä tuli

Tutustuin lauantaina uudestaan osaan niistä ihmisistä, joiden kanssa kirjoitin ylioppilaaksi kolmekymmentä vuotta sitten. Ylivoimaisesti suurimpaan osaan en ollut sen jälkeen pitänyt minkäänlaista yhteyttä, en edes sattumalta nähnyt kuin muutaman, bussissa tai kadulla. Sattumalta samaan kouluun ajetut ihmiset olivat sen jälkeen hajonneet kuin akanat tuuleen. Oli mielenkiintoista pelkästään katsella. Jotkut tulivat esittäytymään, jotkut eivät. Toiset olivat pysyneet hämmästyttävän saman näköisinä, jotkut harmaantuneet, kaljuuntuneet, turvonneet ja rypistyneet tunnistamattomiksi. Eläneet, varsinaisesti, pelkän kasvamisen ja koulunkäynnin sijaan. Mutta ei me nuorennuta kukaan, kuten entinen naapuri kerran totesi entisestä autostani. Ennemmin tai myöhemmin saatoin tunnistaa lähes kaikki, jos ei muusta, niin äänestä, eleistä, kävelytyylistä, hymystä. Jossakin syvällä oli jäljellä vielä tunnistamisen mahdollisuus, vaikka saparot olivat päästä karisseetkin.

 

Mitä meistä sitten tuli? Kuten arvata saattaa, pienen kaupungin hyvän lukion oppilaista, joista pyrittiin nimenomaan kasvattamaan yhteiskunnan tukipilareita, veronmaksajia, pikkuvirkamiehiä, kaikenlaisia paperinpyörittäjiä, tuli juuri sellaisia. Tosin en pyrkinyt mitenkään järjestelmällisesti kyselemään, kunhan juttelin niitä näitä. En muista, että kukaan paikallaolijoista olisi esittänyt tekevänsä mitään varsinaisesti tuottavaa työtä, jonka tuloksena olisi ollut jotain tavaraa. Opettajia, suunnittelijoita, hoitajia, kääntäjiä, rahan ja papereiden ostajia ja myyjiä. Hullunkuristen perheiden ammattivalikoima oli auttamatta vanhentunut. Paikalla ei siitä pakasta tainnut olla kuin Valokuvaaja Linssi. Ei siellä kai ainakaan yhtään ammattikalastajaa ollut. Jotkut olivat palanneet takaisin kotikaupunkiin, toiset eivät olleet sieltä koskaan lähteneetkään. Muutama oli lähtenyt niinsanotusti maailmalle, sattumalta tai tahallaan. Mutta meistä oli tullut myös vanhempia ja jopa isovanhempia, petettyjä, pettyneitä ja pettäjiä, mihin elämäntilanteisiin kukin oli ajautunut. Naimattomia ja moneen kertaan naituja. Lapsettomia ja lapsellisia. Niitä välttämättömiä, jotka hoitavat lapsiaan tai vanhempiaan. Voi, miten keskinkertainen jälleen olinkaan: Keski-ikäinen keskipalkkainen virkamies pääkaupunkiseudulta, vaimo ja kaksi lasta, auto ja omakotitalo. Ei koiraa. Ei kissaa! Mitä hittoa? Ei edes undulaattia.

 

Kaikesta huolimatta oli aika hauskaa. Tosin tämä yhden korvan varassa toimiminen ei ollut mitään varsinaista herkkua. Mitä enemmän ihmisiä ja elämää, sitä vähemmän sain eroteltua kaiken metelin joukosta yhtä keskustelua. Kaikki ovat varmasti kuulleet joskus radio-ohjelman, joka on äänitetty epäonnistuneesti yhdellä, suuntaamattomalla mikrofonilla, joka poimii ympäristötä kaikki hälyäänet. Jossain vaiheessa väsähdin ja häivyin. Jatkoille lähteminen ei ollut hyvä ajatus. Olen ollut humalassa nyt kuukauden yhtä soittoa, enkä ajatellut pahentaa asiaa runsaalla alkoholinkäytöllä.

Mainokset

2 comments

  1. Pasi Majasaari

    Osui ja upposi. Noita havaintojasi on vaikea lähteä kiistämään. Tunnistin itseni monesta kohtaa kirjoituksestasi, esim. turvonnut ja kaljuuntunut. Vaan eipä minulla pahemmin ole elämästäni valittamista. Tietysti olisi hienoa olla vatsaton ja tukakas, mutta näilläkin mennään hyvin. Vaan yhdessä suhteessa tunnen olevani voittaja. Tuohon keski-ikäisyyden ja keskiluokkaisuuden määritelmään voin lisätä, että meilläpä on koira. Ja oli aikoinaan kaksi undulaattiakin. Oli hauska tavata sinua, Janne.

  2. Arvottamatta mitenkään, se turpoaminen kuvaa vain kuvaa joukon yleistä muutosta. En missään tapauksessa pidä parempana niitä silloisia habituksiamme, toisenlaisena vain.

    No, meillä olisi kissa, jos voisin sellaista pitää. Tilanteen ollessa tämä täytyy tyytyä naapurin vanhaan kolliin, joka tapaa moikata ohikulkiessaan. Tai sanotaanko maukata.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: