Sataa

Taas vaihteeksi sataa. Isäni tapasi joskus lainata vanhaa vimpeläistä sananlaskua, että se tekee hyvää meidän perunoille ja naapurin kuiville heinille. Ei se todellisuudessa kyllä tee enää tähän vuodenaikaan hyvää perunoillekaan, jos ne ovat vielä maassa. Eikä se tee hyvää ihmiselle, jonka mielialaan sää vaikuttaa ehkä yhtä voimakkaasti kuin vuodenaika. Sitä rupeaa kasvamaan rupea ja rengasmätää.

Onneksi on olemassa sateenvarjo. Enkä nyt tarkoita sellaista mustaa, synkkää, vampyyrimaista kapistusta, joka tarpeeksi suurena ja mielellään kaksikerroksisena niinsanottuna myrskyvarjona on sinänsä kyllä hyvä olemassa, enkä sellaista käsilaukkuun mahtuvaa hämähäkkimallia, josta ei varsinaisesti ole hyötyä, koska sen alle mahtuu korkeintaan tokiolaisnaisen pää ja se taittuu nurinpäin ensimmäisessä tuulenpuuskassa, vaan läpinäkyvästä muovista valmistettua. Parhaasta päästä keksintöjä. Se ei nimittäin suodata pois kaikkea sitä vähäistä valoa, joka ylipäänsä on saatavissa, ja synkistä päivää entisestään. Jos nimittäin on liikkeellä päiväsaikaan, pimeässähän ei ole väliä, onko päällä kirjava tai läpinäkyvä kapistus, kaikki sateenvarjothan ovat pimeässä mustia. Sateisia öitä varten olisi vain ehkä oltava sellainen Blade Runner -mallinen, jonka varsi loistaa pimeässä. Ellei siinä tulisi samaa ongelmaa kuin elokuvissa, missä ihminen nostaa lyhdyn silmiensä eteen nähdäkseen paremmin. Kukaan, joka on todellisuudessa kulkenut lyhdyn kanssa pimeässä, ei tee niin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: